Kolmas ja neljäs päivä Osakassa: Vanhustenhoitoa ja terveydenhuollon opetusta japanilaisittain

Aikuisopiskelu, Opetus

Yoamami 2 Yoamami 3 Yoamami 4  Yoamami
O-kaeri (nasai)  おかえり(なさい) Tervetuloa takaisin

Olen saanut tutustua kaksi päivää Yume Amami nimiseen vanhusten palvelutaloon. Lisäksi käynyt paikallisessa sairaalassa sekä terveydenhuolto-oppilaitoksessa.

Yume Amami niminen palvelutalo sijaitsee Osakassa ja kuuluu samaan hoitoketjuun kuin päiväkoti, jossa vierailimme toissapäivänä. Hoitolaitos huokuu aitoa välittämistä ja asukkaiden kaunista kohtaamista. Asukkaina palvelutalossa on 89 ikäihmistä ja henkilökuntaa melkein yhtä paljon. Henkilökuntaan lasketaan talon koko henkilökunta siivoojista hoitajiin. Suurin osa henkilökunnasta oli ns. care staffia, joilla ei ole hoitajan tutkintoa. Silti lukumäärä on suurempi verrattuna esimerkiksi Suomen vastaavanlaisiin laitoksiin. Hoitotyön kouluttajana minua ilahdutti se, että talossa on oma fysioterapeutti ja hammaslääkäri. Hammaslääkäri käy talossa kerran viikossa, mutta fysioterapeutti on paikalla joka ikinen päivä. Ilahduin suunnattomasti siitä, että  kahden päivän aikana vanhuksille järjestettiin ohjelmaa aamuin ja iltapäivisin. Ohjelman järjestämisessä olivat mukana vapaaehtoiset eri aloilta. Vierailumme aikana näimme huuliharpun soittajan, joka tuli laulattamaan vanhuksia. Lisäksi japanilaisen kalligrafian (Shodō jap. 書道) kirjoituksen opettaja sekä ikebanan  (kukkien asettelutaide) opettaja olivat vetämässä viriketuokioita. Mekin saimme kokeilla molempia ja osallistuimme viriketuokioihin yhdessä vanhusten kanssa. Kuvia en näistä laita, koska tuotokseni eivät ylitä uutisoinnin kynnystä. Ankkana toimisi varmaan paremmin;) Vanhukset saavat myös toivoa  asioita. Laitan tähän kuvan toivomustaulusta, jonne toiveet voidaan laittaa esille.

Isoimman vaikutuksen minuun teki kylpyläosasto, johon jokainen vanhus viedään kahdesti viikossa. Sen lisäksi, että vanhus pestään, hän pääsee nauttimaan 42 asteen lämpöisestä vedestä joko poreilla tai ilman.  Jos vanhus oli pyörätuolissa, hänet lasketaan pyörätuolihissiä (kuva liitteenä) pitkin altaaseen. Myös vuodepotilaat pääsevät kylpyyn. Heille on oma poreamme, johon heidät voidaan laskea lavetilla. Melkein tein jo varauksen itselleni tähän palvelutaloon kylpyläosastoon tutustumisen jälkeen.

Laitteet ovat osa tuon palvelutalon hienouksista. Olin vaikuttunut myös vuoteesta, josta muodostui pyörätuoli (kuva liitteenä sänkynä). Tämä on kuulemma Osakassa ihan uusinta uutta teknologiaa, valmistajana Panasonic. Tässä palvelutalossa sänkyjä on yksi ja tätä käytettiin neliraajahalvauspotilaalle. Hänen hoitamiseen/nostamiseen oli ennen tarvittu kaksi hoitajaa ja siirtymiset olivat olleet vaikeita asukkaan omastakin näkökulmasta. Nyt siirtoihin tarvittiin vain yksi hoitaja. Laite oli suhteellisen kallis; 1,2 miljoonaa jeniä eli noin 9000 euroa.

Meillä oli ilo päästä tutustumaan Sakain kaupungin sairaalaan (kattaa n. 1000 potilasta) sekä terveydenhuolto-oppilaitokseen. Sairaala ei juurikaan eronnut meidän sairaalasta. Ainoastaan siinä, että yhdessä huoneessa oli tatamimatto normaalin muovimaton sijaan. Kuntoutusosasto erosi suomalaisesta versiosta. Kuntoutuosasto oli paljon isompi ja henkilökuntaa/paikkoja siellä meidän vastaavanlaisia enemmän.

Terveydenhuolto-oppilaitoksessa pääsimme seuraamaan ravitsemustieteen luentoa (kuva liitteenä). Vierailumme tuli opiskelijoille yllätyksenä ja bongasinpa luennolla yhden nukkuvankin opiskelijan;) Jotkut asiat eivät vaan eroa oli kulttuuri mikä tahansa;) Pääsimme tutustumaan hoitotyön luokkiin. Niissä oli  samat ainekset kuin meilläkin hoitotyön opetuksessa. Oppilaitokseen on pääsykokeet, joissa testataan mm.matemaattista osaamista sekä soveltuvuutta/motivaatiota haastattelemalla. Oppilaitoksessa on 60 opiskelijaa. Ensimmäisen vuoden he opiskelevat pelkkää teoriaa ja toisen/viimeisen vuoden käyvät sitten sairaalassa harjoittelussa. Sairaala sijaitseekin kätevästi naapurissa.

Päivän päätteeksi palvelutalossa oli järjestetty illallinen. Me kolme suomalaista hoitotyön kouluttajaa olimme kutsuttujen listalla. Illallinen oli suunniteltu vanhusten virkistämiseksi ja ohjelmassa oli karaokea. Eikä siinä vielä kaikki; esiintyjinä me suomalaiset.  Ehdin jo hetken hyperventiloida karaoken laulamisesta japaniksi. Sitten homma alkoi näyttäytyä jo aikamoisena komediana meikäläisen silmiin. Saimme nimittäin kuulla, että meidät puetaan kimonoon illalliselle. No näinhän sitten kävi. Virkistystä tosiaan, ajattelin.Eräs talon henkilökunnasta puki meidät . Ei ole muuten ihan easy homma. Ei vartalosta tai sen vioista johtuen vaan ihan kankaan asettelusta ja vyön solmimisesta lähtien.  Lopputulos oli ok, vaikka itse sanonkin. Karaokessakin oli englanninkielisiä lauluja ja esittämänsä kappaleet sai jopa itse valita. Jääköön arvoitukseksi miten esiintyminen meni, koska nyt kello tikittää kolmea yöllä ja on aika käydä nukkumaan.

Oyasuminasai. おやすみなさい。 Hyvää yötä

 

 

Mari Seppänen

, ,

Kommentoi

  • (will not be published)

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>