Tarinoita, taidetta, laskiaispullia ja tuotekehittelyä integraatiotunneilla

Aikuisopiskelu, Ammattiin opiskelu, Opetus, Yleinen

Uusi vuosi ja uudet kuviot. YTO-aineiden integrointi ammatillisiin aloitettiin Sibeliuksenväylällä tammikuussa integroimalla äidinkielenopettajan Taide ja luova ilmaisu -tunnit leipuri-kondiittoriopettaja Jaana Alaviippolan ammatillisiin tunteihin. Koekaniineina integraatiossa toimivat ensimmäisen vuoden leipuri-kondiittoriopiskelijat. Koska asioita täytyi alkaa ajatella uudella tavalla, ei matkan varrella opettajien välisiltä yhteentörmäyksiltä täysin vältytty. Yhteistyön lopputulos oli kuitenkin niin onnistunut, että kerron siitä teille.

Teimme tunneilla muutakin, mutta viimeiset yhteiset tunnit olivat ehkä opintojen tavoitteiden kannalta onnistuneimmat. Lähdimme liikkeelle laskiaispullan tarinasta. Opiskelijat etsivät netistä tietoa siitä, mistä laskiaispulla on lähtöisin. Löytyneet tarinat olivat hieman toisistaan poikkeavia: joissakin lähteissä laskiaispulla oli peräisin Saksasta, joissakin Ruotsista. Jollakin sivulla sanottiin sen olevan peräisin 1600-luvulta, kun taas jokin sivusto väitti pullan olevan 1700-luvulta. Joka tapauksessa opiskelijat saivat kiinni siitä, että tuotteella on tarina. Katsoimme tunnilla myös äidinkielenopettajan ottamia kuvia uudemmista tuotteista – sämpyläpusseista ja karkkipussien kyljistä – sekä niiden nykyaikaisista, positiivisista ja ostamaan houkuttelevista tarinoista. Niiden inspiroimina opiskelijat pääsivät aloittamaan omaa tuotekehittelyään ja suunnittelemaan omia versioitaan laskiaispullasta sanoin ja kuvin. Muun muassa tällaisia tarinoita syntyi:

”Laskiaisena on yleensä tapana laskea pulkalla pakkassäässä. Mahtilaskujen
jälkeen maistuu maukas laskiaispulla sekä kaakao. The Laskevapulla koostuu
ihanan pehmoisesta pullasta, joka on täytetty makealla kaakaokermalla sekä
vadelmatäytteellä. The Laskevapulla tuo mieleen kylmän pakkaspäivän
lapsuudestasi, kun olit pulkkamäessä ja sen jälkeen menit mummolaan
kaakaolle ja laskiaispullalle.”

”Suomalainen halusi tuoda laskiaisperinteen amerikkalaisille ystävilleen. Hän
keksi tehdä laskiaispullasta amerikkalaisen version sweet dogin, joka on versio
amerikkalaisten suolaisesta herkusta hot dogista.”

”Mustikka-jäätelöpulla: Oli kesä. Linnut lauloivat, aurinko paistoi ja jäätelö
maistui. Pieni poika tallusteli metsässä pulla kädessä vailla murheita. Kunnes
alkoi tapahtua. Poika kompastui kantoon ja pulla repeytyi kahtia. Pojan sydän
särkyi, kun jäätelötötterö tippui puolikkaan pullan päälle. Hän maistoi sitä
kuitenkin ja yllättyi suuresti, mutta laittoi vielä metsämustikoita ja vadelmia
parantaakseen makua. Pulla jäätelön ja mustikoiden kera maistui maukkaalta.”

”Kävelin sumuisena aamuna lumisissa maisemissa kunnes tunsin kovan
tärähdyksen ja pökerryin maahan. Näin tähtiä, mutta kun katsoin uudestaan,
näin pullan, joka laskeutui suuhuni. Se oli maailman täydellisin pulla.
Mutustelin sen sekunnissa. Sen jälkeen aloin viettää joka vuosi laskiaista.
Uuden laskiaispullan täytteeseen kuuluu vaniljajätskiä, tuoreita mansikoita,
ja pintaa voi koristella kinuskikastikkeella. Tässä tuotteessa yhdistyy kesä ja
talvi. Se on makea, mutta raikas. Tämä on hyvä vaihtoehto niille, jotka eivät
pidä kermavaahdosta.”

 

Piirroksia suunnitelmista.

 

Koska opiskelijoiden suunnittelemat versiot laskiaispullasta olivat niin hyviä, pystyi niitä toteuttamaan myös käytännössä. Jaana tilasi ainekset suunnitelmien pohjalta, ja niin opiskelijat pääsivät leipomaan itse keksimiään laskiaispullaversioita.

Opiskelijoiden ideoimassa marjalaskiaispullassa on täytteenä jäätelöä.

Taide ja luova ilmaisu -teemaan liittyen sattui myös niin sopivasti, että pääsimme tuntiemme aikaan tapaamaan oikeaa taiteilijaa Tuusulan Erkkolaan. Runoilija-kuvataiteilija Heli Laaksonen esitteli siellä omaa Ilma luppa -näyttelyään, jossa on mahdollista vieläkin vierailla aina toukokuulle saakka. Vaatimattomasti itseensä suhtautuvan Heli Laaksosen iloisesti soljuvat tarinat teosten taustalla veivät mukanaan: Margariinirasioiden kansista hän oli tehnyt tauluja, joihin oli ajatellut maalata Suomen presidenttejä, mutta niistä tulikin lintuja. Einesrasioihin hän oli suunnitellut maalaavansa suomalaisia aikaansaavia naisia, mutta tulikin sieniä. Taidetta oli syntynyt niin kierrätysmateriaaleista, jäniksenpapanoista kuin tuhopoltetun autiotalon – jota Laaksonen oli käynyt suremassa – jäljelle jääneistä laudoistakin. Osa taiteesta oli uutiskuvia, eli uutisten pohjalta syntyneitä maalauksia. Oli Pikkuleijonia Kanadassa ja presidenttiparin perheenlisäyksen innoittama maalaus – kuva, joka on kuulemma päätynyt myös Niinistön lastenhuoneen seinälle. Idän ja lännen kohtaamista esittävä uutiskuva on myyty Antti Kaikkoselle, joka saa vielä hetken odottaa, että saa maalauksen kotiinsa näyttelystä.

 

Heli Laaksonen tarinoi.

Kuultuaan paikalle saapuvan leipuri-kondiittoriopiskelijoita oli Heli Laaksonen miettinyt meille tehtävän: Leipokaa uutisleivonnainen ja lähettäkää siitä kuva! Ajatus uutispullasta laskiaispullan versiona sopi aiempiin integraatiosuunnitelmiimme oikein hyvin. Kävi niin, että syntyi Jaanan visioima pulla taiteilijavierailuamme seuranneella viikolla kuolleen Olli Lindhomin muistoksi sekä siinä sivussa pulla myös Matti Nykäselle.

Matti Nykäsen pullan täytteenä on mansikkahilloa, tuoreita vadelmia ja pensasmustikkaa – “makua ja värikästä elämää”. Lila kermavaahto kuvastaa surua.

Yö-pulla Olli Lindholmin muistolle: pulla, jonka sisällä on metsämansikkahilloa ja lakritsilla
maustettua kermavaahtoa.

 

”Meissä on voimaa, mä epäile en
vuosien varjostamaa
sävyjä joita ei kirkkaaksi kai enää saa

mitä tapahtuu jos lähden, minne tuulet vie
sinne mis’ on puhtaan taivaan alla uusi tie
mitä tapahtuu jos lähden tuntemattomaan
loppuuko maailma siihen vai alkaako vaan
uudestaan.”

 

Kun lähdimme Erkkolasta, mainitsi joku opiskelijoista, ettei vierailulle lähtiessään ollut kovin hyvällä mielellä, mutta kertoi tulleensa siellä iloisemmalle tuulelle. Heli Laaksosen mukavat tarinat saivat meidät unohtamaan murheemme. “Luulin, että näytös ja maalaukset olisivat tylsiä”, kirjoitti toinen opiskelija ihmetellen seuraavana päivänä opettajalle. Niin, eipä ollutkaan yhtään tylsää. Ehkä opiskelijoille jäi tästä sellainen ajatus, ettei taide ja/tai luova ilmaisu välttämättä olekaan tylsää, turhaa tai vaikeaa. Taide tuo iloa elämään ja voi ehkä jopa liittyä jotenkin omaan alaankin.

Teksti: Heli Rajapolvi
Opettaa äidinkieltä ja S2-kieltä Sibeliuksenväylällä sekä Pekka Halosen akatemiassa.

Pullien kuvat ovat JPAEL18-ryhmäläisten ottamia Jaana Alaviippolan ohjauksessa.
Sitaatti Olli Lindholmin pullan yhteydessä on JPAEL18-ryhmän opiskelijoiden valitsema.

admin

, , , , , , , ,

Kommentoi

  • (will not be published)

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>