Seikkailu Sevillassa

Aikuisopiskelu, Kansainvälinen vaihto

Sain tietää Allianssin nuorisovaihdon Ready for Life -ohjelmasta Keudan kautta ja hain siihen, koska halusin avartaa maailmankuvaani ja saada arvokkaita uusia kokemuksia maailmalla. Ohjelma on tarkoitettu vastavalmistuneille ja tarjoaa osallistujille mahdollisuuden työskennellä harjoittelijana koulutustaan vastaavassa työssä ulkomailla noin kahden kuukauden ajan. Itse olin juuri valmistunut merkonomiksi. En ole matkustellut paljonkaan, enkä varsinkaan yksin, joten toivoin tällaisen kokemuksen lisäävän rohkeuttani tehdä uusia asioita. Valitsin kohdemaaksi Espanjan, koska olen ollut kiinnostunut Espanjasta ja espanjan kielestä jo jonkin aikaa. Lisäksi olin alkanut elätellä toiveita työskentelemisestä ulkomailla, ja halusin saada hieman esimakua, millaista se olisi. Tieto ohjelmasta tuli siis juuri oikeaan aikaan ja tarjosi upean mahdollisuuden kokeilla jotakin uutta.

Jännitin lähtöä melkein hermoromahduksen partaalle, mutta lentokentälle saapuessani tunsin oloni taas rauhalliseksi. Majoitus Espanjassa oli hoidettu puolestani ohjelman kautta, minun ei tarvinnut siis muuta kuin saapua oikeaan osoitteeseen, Sevillan kaupunkiin. Tulin asunnolle juuri sopivasti samaan aikaan saapuvan toisen suomalaisen tytön kanssa. Olin kuullut, että asuisimme kahden saksalaisen vaihto-oppilaan kanssa, mutta järkytyin hieman asuntoon saapuessani tajutessani heidän olevankin poikia. Järkytys kuitenkin haihtui nopeasti, sillä pojat olivat todella mukavia ja ihania kämppäkavereita ja tulimme kaikki neljä todella hyvin toimeen. Asunto oli huomattavasti huonommassa kunnossa ja vaatimattomammin varusteltu, kuin mihin olen Suomessa tottunut, mutta alkujärkytyksen jälkeen oikealla asenteella kaikkeen sopeutuu, ja tunsin oloni silti kotoisaksi ja mukavaksi; ehkä myös siksi, että tilanne toi elävästi mieleeni opiskeluajat kymmenen vuotta sitten, ja olen aina kaihoisan nostalgisesti muistellut niitä aikoja. Olin huomattavasti vanhempi muita asukkaita, mutta se ei ollut kenellekään ongelma ja sopeuduin hyvin joukkoon. Rakastuin välittömästi Sevillaan, sen katuihin ja ihmisvilinään.

Aloitimme viikon kielikurssilla ennen harjoittelun aloittamista. Se oli mukavan pehmeä lasku ja tuntui aivan lomalta, koska tunnit olivat iltapäivisin. Kielikurssi oli todella intensiivinen ja informaatiota tuli niin paljon, ettei kaikkea pystynyt millään sisäistämään kerralla. Seuraavalla viikolla aloitin työharjoittelijana Step trainingin toimistossa, joka oli myös samalla meidän yhteystoimistomme Sevillassa. Tehtäväni olivat melko yksinkertaisia toimistotehtäviä. Työharjoittelu ei tuntunut aluksi antavan minulle mitään uutta. Päivät menivät tietokoneella istuen. Toisaalta minua ei haitannut, sillä uuden oppiminen työssä ei ollut minulle se tärkein tavoite. Jakson loppuvaiheessa kuitenkin sain haastavampia tehtäviä, joissa onnistuin hyvin. Se teki minut aika ylpeäksi.

fb_img_1481465987456

Minulla sattui hieman huono tuuri, sillä sairastelin jakson keskivaiheilla. Minulla oli huolestuttavia oireita, jotka pakottivat minut lähtemään lääkäriin. Lääkärillä käynnin jälkeen minut lähetettiin sairaalan päivystykseen verikokeisiin. Päivystys oli karu paikka: ihmisiä istui pyörätuolissa ja makasi paareissa tiputuksessa ja happilaitteissa keskellä odotushuonetta ja lattialla oli verijälkiä. Itse vietin odotushuoneessa yhteensä kuusi ja puoli tuntia, mutta monet olivat siellä paljon pidempäänkin. Lakkasin säälimästä itseäni, kun huomasin monella olevan asiat paljon huonommin kuin minulla. Selvisin säikähdyksellä, sillä minusta ei löydetty mitään vikaa. Espanjassa sairaala- ja lääkärihenkilökunta on hyvin ammattitaitoista ja kaikki ottivat minut ja oireeni tosissaan, toisin kuin Suomessa yleensä, missä kokemukseni mukaan olisi voitu sanoa vain päässäni olevan vikaa ja lähettää minut kotiin. Tämän jälkeen sain vielä flunssan, minkä vuoksi vietin viikon sängynpohjalla. Se harmitti, sillä en olisi halunnut heittää hukkaan hetkeäkään. Paikalliset vitsailivat, että miten muka voin vilustua lämpimässä Espanjassa, kun kerran itse olen kylmästä Suomesta.

Kaikkein eniten nautin kaupungin tutkimisesta ja kulttuuriin tutustumisesta. Päivät menivät kaupunkia, kauppoja ja nähtävyyksiä kierrellen. Sevillan katedraali, Parque de Maria Luisa ja Real Alcazar ovat upeimpia koskaan näkemiäni paikkoja. Vaikkakin Sevillan kadut olivat kuin labyrintti, ja eksyin aluksi melkein joka päivä, pikkuhiljaa kaupungista alkoi muodostua sellainen yleiskuva, että suunnistamisesta tuli helpompaa. Kadut olivat hyvin kapeita ja talot korkeita, joten maamerkkien avulla suunnistaminen ei ollut vaihtoehto, kirkkojen torneja lukuun ottamatta. Kirkkoja oli kymmeniä ympäri kaupunkia ja niiden tornit kohosivat korkealle muiden rakennusten yläpuolelle. Paikalliset käyttivät kirkkojen torneja suunnistusapuna. Oli myös ihanaa istua ulkona ravintolassa tai omalla parvekkeella ja seurata katujen vilinää ja ihmisten käyttäytymistä. Pidin myös siitä, että Sevilla ei ollut niin selkeä turistirysä kuin esimerkiksi Aurinkorannat, ja katujen elämä oli aidosti espanjalaista.

received_10154607898102225

Tutustuin paikallisiin naapureihin, jotka olivat todella mukavia. Oli hauskaa, kun Espanjassa naapurit saattavat vain tulla kolkuttelemaan ovelle ja kutsumaan syömään. Sama päti myös toisinpäin; kylään sai tulla koska tahansa. Yhteisöllisyys näkyi selvästi kaikessa, ja pidin siitä. Kerran kämppikseni kutsui yhden naapureista kylään syömään. Hetken päästä koko talon väki oli meillä. Naapurit olivat myös kokanneet, ja he toivat ruokaa ja juomaa mukanaan. Ihmisiä ja melua oli sen verran, että minusta vaikutti ihan siltä, että olisi  juhlat käynnissä, mutta yksi paikallisista valisti minua ja sanoi, että tämä on kyllä heille ihan normaali arki-ilta.

Espanjassa on sekä hyviä että huonoja puolia, niin kuin kaikissa maissa. Ruoka on hyvää ja edullista, kaupungissa kauppoja ja ravintoloita on joka kadulla ja kaikki on kävelymatkan päässä. Espanjalaiset ovat vapaa-ajallaan hyvin avuliaita ja ystävällisiä. Huomasin kuitenkin, että asiakaspalvelu ei ollut parhaimmasta päästä, varsinkin jos asiakkaana on ulkomaalainen, joka ei osaa espanjaa. Vitsailinkin usein, että itse olisin varmasti koko Espanjan paras asiakaspalvelija pelkästään olemalla oma itseni.

Kerran taksikuski heitti minut ulos taksista, koska ei tiennyt osoitetta! Olin menossa minulle uuteen paikkaan pelkkä osoite kourassani. Kuski vei minut kyllä oikeaan kaupunkiin, mutta pysäytti kadunvarteen, eikä suostunut liikkumaan mihinkään ennen kuin saisi lisäohjeita. Kaupunki oli minulle täysin vieras, eikä puhelimessani ollut nettiä. Kuski alkoi huutamaan minulle vihaisena espanjaksi, mutten todellakaan tiennyt, missä olin ja mihin suuntaan pitäisi mennä. Loppujen lopuksi huuto yltyi sellaisiin sfääreihin eikä kuski suostunut liikkumaan, että minun oli pakko maksaa ja nousta autosta. Siinä sitä sitten oltiin keskellä täysin tuntematonta kaupunkia, enkä edes tiennyt, olenko lähellä vai kaukana määränpäätäni. Löysin onnekseni läheisestä vaatekaupasta avuliaan myyjän (joka ei siis ollut espanjalainen), joka omasta puhelimestaan näytti Google Mapsin avulla, missä olin ja mihin minun pitää mennä. Sain tietää, että osoite, johon olin menossa, olisi tullut vastaan, jos taksikuski olisi vain ajanut vielä pari minuuttia samaa katua eteenpäin. Tarinalla oli siis onnellinen loppu ja löysin perille, mutta tulen aina kertomaan tätä tarinaa huonon asiakaspalvelun huippuna. Suomessa tuollainen ei olisi ikinä ollut mahdollista.

fb_img_1481465867672

Auringonvalo vaikuttaa ihmiseen paljon; jäyhästä suomalaisestakin tulee paljon ulospäinsuuntautuneempi. Mutta suomalaisten tasolla ulospäinsuuntautunut on aivan jotain muuta kuin mihin espanjalaiset ovat tottuneet. Espanjalaisille on outoa, jos joku onkin hiljaisempi eikä ole koko ajan äänessä. Sain usein kuulla paikallisilta kommentteja, että miksi olen niin hiljaa tai näytän niin surulliselta, vaikka omasta mielestäni olin aina sosiaalinen ja iloinen. Välillä ärsytti, kun jouduin koko ajan todistelemaan, että kyllä minulla on hauskaa vaikkei hymy olekaan korvissa koko ajan, ja välillä tykkään myös kuunnella muiden keskusteluja enkä puhua toisten päälle. Sain kuulla olevani ujo niin monta kertaa, että loppujen lopuksi pääsin helpommalla kun vain myönsin asian, ja minut jätettiin rauhaan. Mietin, että onkohan edes olemassa ujoa espanjalaista. Ajattelin, että ujokin espanjalainen olisi varmaan suomalaisten mittapuulla sosiaalisempi kuin suurin osa suomalaisista.

Kaiken kaikkiaan hyviä kokemuksia oli paljon enemmän kuin huonoja, ja elämä Sevillassa oli ihanaa. Rakastin kaupunkia ja ihmisiä ympärilläni, enkä ole koskaan tuntenut  niin syviä onnen ja rakkauden tunteita, mitä tunsin tuolloin. Lähtöpäivä koitti aivan liian nopeasti. Vaikka päätin, etten itke hyvästellessä, pidättelin itkua koko matkan kotiin. Sain paljon uusia ystäviä, ja kämppiksistäni tuli minulle kuin perhe. Olen varmasti heihin yhteyksissä jatkossakin. Saksalaisten kämppisteni lisäksi Sevillaan oli saapunut samaan aikaan muitakin saksalaisia vaihto-oppilaita, ja tutustuin heihin kaikkiin. Varmasti tulevaisuudessa matkustan myös Berliiniin tapaamaan näitä uusia ystäviäni.

Tämä ulkomaanjakso opetti minulle todella paljon. Maailmankuvani todella avartui, ja jouduin luopumaan monista jyrkistä mielipiteistäni ja minusta tuli suvaitsevampi. Rohkeuteni tehdä uusia asioita kasvoi hurjasti, ja pääsin irti monista peloistani. Huomasin, että olekin oikeastaan paljon sosiaalisempi ja seurallisempi kuin luulinkaan. Asuminen kimppakämpässä sopikin minulle hyvin, vaikka aiemmin olin sitä mieltä, että haluan asua yksin ja rauhassa. Espanjan kielen taitoni ei edelleenkään ole kehuttava, mutta kun ottaa huomioon, etten osannut sanaakaan espanjaa tullessani, on tämä kuitenkin itselleni jo hurjaa edistystä. Huomasin, että espanjalainen elämäntyyli sopii minulle, ja aionkin tehdä jatkossa kaikkeni, että pääsisin Espanjaan työskentelemään ja asumaan. Tämä retki muutti siis koko elämäni suunnan! Voin ehdottomasti suositella tällaista kokemusta ihan kaikille. Lähtekää seikkailulle!

Krista Ojanen

Kuvat ovat Kristan matka-albumista.

opiskelija

, ,

Kommentoi

  • (will not be published)

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>