Puhtaus on puoli ruokaa – Keudan kokkiopinnoissakin

Ammattiin opiskelu

Heippa kaikille! Olen Anna, ensimmäisen vuoden kokkiopiskelija Nurmijärven Keudasta.

Kokkilinjalla opiskelen siis ruuanlaittoa, tarjoilua, puhtaanapitoa… Kaikkea mitä hotelli-, ravintola- ja catering-alan työnkuvaan kuuluu. Valmistun siis kokiksi. Lisäksi jokaisen on opeteltava ATTO-aineita (Ammattia täydentävät tutkinnon osat) eli englantia, matematiikkaa, äidinkieltä ja sen sellaista. Ne todellakin täydentävät tutkintoa, sillä oman alan sanasto karttuu ja matemaattiset taidot ovat kokkialalla enemmän kuin tärkeitä! Lisäksi voi valita valinnaisaineita. Eipä siitä sen enempää.

Tänään koulussa opin, miten käytän vihannesleikkurikonetta. Saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Tällä viikolla opin myös tekemään erilaisia peruskastikkeita ja mahtavaa possuleikettä.

Työtehtävät kokkilinjalla eroavat paljonkin toisistaan. Käytössä on ns. tiimijärjestelmä eli kokkiopiskelijat jaetaan joka keittiötunti eri tiimeihin. Tässä tiimejä: kokki-, leipuri-, kylmäkkö, tarjoilija/sali-, tiskimestari- ja varastotiimi.

Kokit valmistavat päivän ruuan, leipurit leipää ym. leivonnaisia, kylmäköt tekevät salaatit, tarjoilija-/salityypit hoitavat salin puolta, täydentävät ruokaa linjastoon tai tarjoilevat pöytiin, tiskimestari vastaa tiskistä ja sen toimivuudesta. Varastotiimissä on yleensä vain yksi opiskelija, joka huolehtii elintarvikekuorman purkamisesta ja sen sellaisesta. Tiimit kiertävät, joten jokainen saa vuoropäivin olla eri tiimissä.

Kaikkia tiimejä kuitenkin yhdistää loppusiivous. Kaikki tekevät oman osuutensa siivouksessa: lattiat, lattiakaivot, pöydät, tasot, välineet ja koneet pestään ja muuta hienosäätöä. Vaikka loppusiivous saattaa kuulostaa pitkäveteiseltä ja raskaalta, se on kuitenkin ihan hauskaa hommaa. Kun koko ryhmä toimii ohjeiden mukaan ja pitää yhtä, homma sujuu nopeasti ja mukavasti.

Mielestäni parasta kokkilinjalla on tietenkin itse kokkaaminen. Veistä en osaa vieläkään käyttää (lähes ollenkaan) ja leikkaan usein sormeeni… Mutta sitä sattuu lähes jokaiselle. Uskon, että tulen oppimaan myös veitsenkäyttöä opiskeluni aikana. Lisäksi pidän lautasannosten kokoamisesta ja leipomisesta. Opettelemme tekemään perusruokia, jälkiruokia ja leivonnaisia joka tunti, lisäksi ravintola Menuetissa työskennellessämme opimme lautasannosten tekemistä.

Itselläni on välillä vaikeuksia muistaa pestä kokkivaatteitani… Vinkkinä vaan, että ne kannattaa pestä usein, sillä ne likaantuvat lähes heti ja puhtaat vaatteet ovat kaiken A ja O. Lisäksi puhtaat vaatteet parantavat arvosanaa. ;)

 Ajattelin ammattikoulun jälkeen lukea itseni keittiömestariksi. Toisin kuin yläasteella, asenteeni opiskeluun on muuttunut suuresti; onhan tämä sitä mitä haluan tehdä. Vaikka kokkailua pidetään lähinnä naisten ammattina, on meidänkin luokalla suurin osa poikia! Oikeastaan kokin ammatti on todellakin fyysinen; jokaisessa työtehtävässä on jotakin rankkaa, ainakin sitten se seisominen.

 Kokin koulutuksesta ei koskaan ole haittaa, sillä onhan se ihan hyödyllistä osata tehdä monenlaista, terveellistä ja suositusten mukaista ruokaa kaikille, myös erityisruokavalioisille. Erityisruokavalioista, allergioista, tarjoilusta, asiakaspalvelusta saamme tietoa ja taitoja teoriatunneilla.

 Sellaista siis kokilla!

 Anna Tolppola, 1. vuoden kokkiopiskelija Nurmijärveltä

Annan luokkakaverit Ninni Järvinen ja Ida Paasonen iloisina keittiöhommissa.

opiskelija

, , , , , ,

Kommentoi

  • (will not be published)

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>